Mitä eroa on pintalevittimellä ja laahavannaslevittimellä?

Pintalevitys levittää lietteen maanpinnalle tasaisena kerroksena, kun taas vetovannasmultain sijoittaa lietteen suoraan kasvuston alle maahan vannasten avulla. Tärkein ero on ravinteiden hyödyntämisessä ja haihtumisessa: vetovannasmultain vähentää merkittävästi ammoniakin haihtumista ja parantaa typen hyödyntämistä. Alla käydään läpi kummankin menetelmän toimintaperiaate, ympäristövaatimukset ja käytännön valintakriteerit.

Jos harkitset lietteenlevityskaluston uusimista tai täydentämistä, tutustu KK-Modulen maatalouskoneisiin ja löydä tarpeeseesi sopiva ratkaisu.

Miten pintalevitin ja vetovannasmultain toimivat käytännössä?

Pintalevitin levittää lietteen maanpinnalle leveänä kaistaleena levityslautasen kautta. Vetovannasmultain puolestaan vie lietteen vannasten avulla suoraan maahan, kasvuston juuristovyöhykkeeseen, jolloin liete ei jää maanpinnalle lainkaan. Nämä kaksi menetelmää eroavat toisistaan sekä teknisesti että lopputuloksen kannalta merkittävästi.

Perinteinen pintalevitin on yksinkertainen laite: liete johdetaan lietevaunusta letkujen kautta levityslautaselle, joka hajottaa lietteen maanpinnalle. Levitys on nopeaa ja laitteen rakenne on suhteellisen yksinkertainen. Liete jää kuitenkin maanpinnalle, missä se altistuu auringonvalolle, tuulelle ja lämmölle.

Vetovannasmultain toimii eri tavalla. Laite koostuu sarjasta vannaksia, jotka ajetaan maahan kasvuston väleissä. Liete johdetaan jokaisen vannaksen kautta suoraan maahan tehtyyn uraan. Näin liete päätyy kasvuston alle, lähelle juuristoa, eikä tule lainkaan kosketuksiin ilman kanssa levitysvaiheessa. KK-Module maahantuo Suomeen Bomech-vetovannasmultaimia, jotka soveltuvat asennettavaksi eri valmistajien lietevaunuihin.

Kumpi menetelmä hyödyntää ravinteet paremmin?

Vetovannasmultain hyödyntää ravinteet selvästi paremmin kuin pintalevitin. Sijoittamalla lietteen suoraan maahan multain vähentää ammoniakin haihtumista merkittävästi, jolloin suurempi osa lietteen typestä jää kasvien käyttöön. Pintalevityksessä osa typestä haihtuu ammoniakkina ilmaan jo levityksen aikana ja sen jälkeen.

Typpi on lietteen arvokkain ravinne kasvien kasvun kannalta. Pintalevityksessä ammoniakin haihtuminen voi olla huomattavaa etenkin lämpimällä ja tuulisella säällä. Mitä kauemmin liete jää maanpinnalle ennen sadetta tai multausta, sitä enemmän typpeä menetetään. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tila joutuu korvaamaan hävikillä menetetyn typen mineraalilannoitteella.

Vetovannasmultaimella liete sijoitetaan heti levityksen yhteydessä maahan, jolloin haihtuminen jää hyvin pieneksi. Ravinteet ovat kasvien juurten ulottuvilla nopeammin ja tehokkaammin. Tämä näkyy suoraan lannoituksen tehokkuudessa ja voi pienentää tarvittavan mineraalitäydennyksen määrää.

Fosforin ja kaliumin osalta ero menetelmien välillä on pienempi, sillä nämä ravinteet eivät haihdu samalla tavalla. Typen osalta ero on kuitenkin selvä, ja juuri typen tehokkaampi hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä perusteista vetovannasmultaimen hankinnalle.

Kumpaa menetelmää ympäristömääräykset suosivat?

Ympäristömääräykset suosivat selvästi lietteen sijoittamista maahan pintalevityksen sijaan. EU:n nitraattiasetus ja kansalliset ympäristövaatimukset rajoittavat yhä tiukemmin pintalevitystä erityisesti kasvavalla kasvustolla ja tietyissä olosuhteissa. Sijoittava levitys on useissa tilanteissa jo velvoite, ei vain suositus.

Suomessa lietteenlevitystä sääntelee nitraattiasetus, joka asettaa vaatimuksia levitysajoille, levitysmäärille ja levitystavoille. Pintalevitystä on rajoitettu erityisesti kasvavalle nurmelle ja muille kasvustoille, ja sijoittavan levityksen vaatimukset ovat kiristyneet. Ympäristökorvausjärjestelmä puolestaan voi tarjota taloudellista tukea sijoittavaan levitykseen siirtymiseen.

Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on myös kansallinen ja EU-tason tavoite. Maatalous on yksi merkittävimmistä ammoniakkipäästöjen lähteistä, ja lietteen pintalevitys on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi päästölähteeksi. Sijoittava levitys on teknisesti tehokkain keino vähentää näitä päästöjä levitysvaiheessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilojen, jotka investoivat levityskalustoon nyt, kannattaa ottaa huomioon sääntelykehityksen suunta. Vetovannasmultaimeen sijoittaminen on varautumista myös tuleviin vaatimuksiin.

Milloin pintalevitys on riittävä vaihtoehto?

Pintalevitin voi olla riittävä silloin, kun liete levitetään sängelle tai muokatulle pellolle, jossa se voidaan välittömästi mullata. Tällaisessa tilanteessa haihtumisaika jää lyhyeksi ja ravinnehävikki pienemmäksi. Kasvavalle kasvustolle pintalevitys sen sijaan on sekä ravinnehävikin että sääntelynkin näkökulmasta huonompi vaihtoehto.

Pintalevitys soveltuu parhaiten seuraaviin tilanteisiin:

  • Liete levitetään syyskynnettyyn tai muuten muokattavaan peltoon, joka mullataan pian levityksen jälkeen
  • Levitys tapahtuu viileässä ja kosteassa säässä, jolloin haihtuminen on vähäisempää
  • Levitysmäärät ovat pieniä ja levitys tapahtuu harvoin

On kuitenkin syytä huomata, että pintalevityksen hyväksyttävyys on kaventunut sääntelykehityksen myötä. Tila, jolla on säännöllinen tarve levittää lietettä kasvavalle nurmelle tai muulle kasvustolle, hyötyy sijoittavasta levityksestä sekä ravinteiden hyödyntämisen että lakivelvoitteiden täyttämisen näkökulmasta.

Mitä vetovannasmultaimen hankinnassa kannattaa huomioida?

Vetovannasmultaimen hankinnassa tärkein lähtökohta on yhteensopivuus lietevaunun kanssa. Multain kiinnitetään vaunuun, ja sopivan mallin valinta edellyttää vaunun rakenteen, hydrauliikan ja muiden teknisten ominaisuuksien huomioimista. Lisäksi kannattaa arvioida tarvittava työleveys, peltojen olosuhteet ja käytännön huoltomahdollisuudet.

Keskeisiä hankintakriteerejä ovat:

  1. Yhteensopivuus vaunun kanssa: Multain tulee sopia käytössä olevaan tai hankittavaan lietevaunuun. Yhteensopivuuden arviointi kattaa kiinnitysratkaisun, hydrauliikan ja muut tekniset yksityiskohdat.
  2. Työleveys: Vetovannasmultaimia on saatavilla eri työleveyksillä. Sopiva leveys riippuu peltojen koosta, muodosta ja siitä, kuinka nopeasti levitystyö halutaan tehdä.
  3. Vannasten rakenne ja välimatka: Vannasten lukumäärä ja niiden välimatka vaikuttavat siihen, kuinka tasaisesti liete jakautuu pellolle ja kuinka hyvin laite toimii erilaisissa maasto-olosuhteissa.
  4. Huolto ja varaosat: Käytännön työssä kestävyys ja huollon helppous ratkaisevat. Varaosia ja huoltopalvelua on hyvä olla saatavilla kotimaisesti.
  5. Uuteen vai käytettyyn vaunuun: Vetovannasmultain voidaan asentaa myös käytettyyn vaunuun. KK-Module asentaa Bomech-multaimia tarvittaessa asiakkaan omaan vaunuun tehtaallaan Kalajoella tai sovitusti asiakkaan luona.

Bomechin valikoimasta löytyy eri käyttötarkoituksiin ja työleveyksiin soveltuvia vetovannasmultaimia. Kun harkitset multaimen hankintaa, on tärkeää varmistaa yhteensopivuus vaunun kanssa. Bomechin laajasta valikoimasta löydämme varmasti vaunuusi sopivan mallin.

Ota yhteyttä ja kerro käyttötarpeistasi, niin autamme valitsemaan sopivan kokonaisuuden. Ota yhteyttä KK-Moduleen ja selvitetään yhdessä, mikä ratkaisu sopii teidän tilanteeseenne parhaiten. Voit myös tutustua KK-Modulen maatalouskoneisiin ja löytää tarpeeseesi sopivan lietteenlevityskaluston.